Suomen autokanta on erilainen

Suomessa romutettavat ajoneuvot ovat keskimäärin noin 22 vuotta vanhoja, mikä poikkeaa monista Keski-Euroopan maista. Tämä vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon varaosia ajoneuvoista on mahdollista hyödyntää.

Varaosien uudelleenkäyttö on tärkeä osa kiertotaloutta, mutta käytännössä purettavien osien määrän tulisi määräytyä ensisijaisesti kysynnän ja markkinoiden perusteella. Kaikille osille ei ole käyttöä, eikä niiden irrottaminen pelkästään sääntelyn vuoksi välttämättä lisää kiertotalouden tehokkuutta.

Teknologia mahdollistaa tehokkaan materiaalien talteenoton

Ajoneuvojen kierrätys on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Nykyaikaisen murskaus- ja lajitteluteknologian avulla eri materiaalit voidaan tunnistaa ja erotella yli 90 prosentin tarkkuudella, mikä mahdollistaa materiaalien tehokkaan hyödyntämisen myös ilman laajamittaista osien manuaalista purkamista.

Teknologian kehitys parantaa kierrätysmateriaalien laatua ja tukee kiertotalouden tavoitteita. Markkinaehtoinen toiminta puolestaan kannustaa yrityksiä investoimaan jatkuvasti tehokkaampiin lajittelu- ja kierrätysratkaisuihin, joiden avulla materiaalien laatua voidaan edelleen parantaa.

Kiertotalous tarvitsee toimivat markkinat

Kiertotalouden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä toimivaa teknologiaa että toimivia markkinoita. Mikäli uusi sääntely nostaa merkittävästi virallisten käsittelijöiden kustannuksia, se heikentää vastuullisesti toimivien yritysten kilpailukykyä.

Suomessa vastuullisesti toimivat kierrätysyritykset pystyvät monissa tapauksissa maksamaan hyvitystä romutukseen tulevista ajoneuvoista. Tämä kannustaa kuluttajia käyttämään virallisia kierrätyskanavia ja on yksi tehokkaimmista keinoista torjua harmaata taloutta. Sääntely ei saa heikentää vastuullisesti toimivien yritysten kilpailukykyä suhteessa harmaaseen markkinaan.

Tuottajavastuun kehittämisessä tarvitaan alan osaamista

Ajoneuvojen kierrätyksessä tuottajavastuulla on Suomessa merkittävä rooli. Kiertotalousalan näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää, että myös käytännön kierrätystyötä tekevät toimijat osallistuvat järjestelmän kehittämiseen. Alan yrityksillä on käytännön kokemus materiaalien talteenotosta, käsittelystä ja kierrätysprosessien kehittämisestä.  Mikäli ELV-asetukseen tehdään uusia kirjauksia tuottajavastuusta, ei päätöksentekoa tulisi tehdä ilman kiertotalousalan toimijoita, joilla on käytännön kokemus ja asiantuntemus.

Kierrätettävyys ratkaistaan pitkälti jo suunnitteluvaiheessa

Ajoneuvojen kierrätettävyys määräytyy pitkälti jo suunnittelupöydällä. Materiaalivalinnat, osien purettavuus ja vaarallisten aineiden käyttö ovat valmistajien tekemiä ratkaisuja, joihin kierrätysalan toimijat eivät voi myöhemmin merkittävästi vaikuttaa.

Kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin, että jo ajoneuvojen suunnittelussa huomioidaan nykyistä paremmin materiaalien uudelleenkäyttö, kierrätettävyys ja turvallinen käsittely ajoneuvon elinkaaren päättyessä.

Keskustelu jatkuu

ELV-asetuksen valmistelu EU:ssa on edelleen kesken. Tällä hetkellä odotetaan asetuksen virallista suomenkielistä käännöstä, jonka arvioidaan valmistuvan kesän aikana. Tämän jälkeen asetukselle on tulossa kahden vuoden siirtymäaika ennen sen voimaantuloa.

Teräskolmio seuraa tilanteen kehittymistä aktiivisesti. Kiertotalouden kehittäminen on tärkeää, mutta samalla on varmistettava, että sääntely tukee käytännössä toimivia ratkaisuja, hyödyntää alan teknologista kehitystä sekä huomioi Suomen erityispiirteet ja kierrätysalan käytännön kokemuksen.