Värimetallit
Värimetallit muodostavat merkittävän osan kierrätysmetallien kokonaisuudesta. Termillä tarkoitetaan ei-rautapohjaisia, ei-magneettisia metalleja. Koska eri värimetallit poikkeavat toisistaan niin rakenteeltaan, sulatuslämpötiloiltaan kuin ominaisuuksiltaankin, ne lajitellaan huolellisesti jo kierrätyksen alkuvaiheessa. Näin varmistetaan, että metalli voidaan hyödyntää uudelleen mahdollisimman tehokkaasti ja että sen arvo säilyy korkeana.
Monet värimetallit ovat erittäin hyvin kierrätettäviä, ja niiden sulatus kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin neitseellisen raaka-aineen louhinta ja jalostus. Useimmat värimetallit kestävät hyvin korroosiota ja ovat helposti muokattavia, minkä ansiosta niitä käytetään laajasti niin teollisuudessa kuin kotitalouksissakin. Lisäksi värimetallit, kuten kupari ja messinki, ovat taloudellisesti arvokkaita materiaaleja, mikä tekee niiden erottelusta kannattavaa myös yksityisasiakkaille ja yrityksille.
Miksi värimetallit lajitellaan erikseen?
Koska värimetallit eivät sisällä rautaa, ne eivät tartu magneettiin, mikä helpottaa niiden erottelua sekaromusta. Jokaisella värimetallilla on oma käsittelytapansa ja sulatuslämpötilansa — esimerkiksi kupari sulaa noin 1085 °C:ssa, kun taas alumiini jo 660 °C:ssa. Tämän vuoksi eri metallilajeja ei voida käsitellä yhdessä ilman, että laatu ja arvo kärsivät.
Huolellinen lajittelu mahdollistaa tehokkaamman kierrätyksen ja paremman romuhyvityksen. Mitä puhtaampana materiaali saadaan kiertoon, sitä vähemmän tarvitaan lisäkäsittelyä, ja sitä helpommin se voidaan sulattaa ja käyttää uudelleen.
Värimetallien ominaisuudet ja käyttökohteet
Värimetallit eivät ole yhtenäinen ryhmä — niiden ominaisuudet vaihtelevat suuresti:
Alumiini on kevyt ja helposti muokattava metalli, jota käytetään laajalti esimerkiksi rakentamisessa, ajoneuvoissa ja pakkausmateriaaleissa.
Kupari on erinomainen sähkönjohde ja siksi keskeinen materiaali sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa.
Messinki, kuparin ja sinkin seos, on kaunis, helposti työstettävä ja kestävä metalli, jota hyödynnetään etenkin LVI- ja koristekohteissa.
Sinkki on usein pinnoitemetalli, jota käytetään muun muassa rakennusten rakenteissa ja kattomateriaaleissa.
Lyijy on pehmeä, helposti muokattava metalli, jota löytyy erityisesti akuista ja painotuksista — sen kierrätys vaatii erityistä huolellisuutta ympäristösyistä.
Tyypillisiä värimetallien kierrätyslähteitä:
Kupari
Sähkökaapelit ja johdot
Putket ja vesijohtojen liitokset
Moottorit ja muuntajat
Alumiini
Juomatölkit ja foliopakkaukset
Polkupyörän rungot, tikkaat, ikkunakehykset
Kodinkoneiden ja ajoneuvojen osat
Messinki
Hanat, venttiilit ja liittimet
Vanhat sähkötarvikkeet ja koriste-esineet
Vene- ja LVI-tarvikkeet
Sinkki ja lyijy
Kattojen peitelistat ja sadevesijärjestelmät
Vanhemmat putket
Akut ja painot
Värimetallien kierrätyksen ympäristöhyödyt
Värimetallien kierrätyksellä on huomattava ympäristövaikutus. Useimpien värimetallien valmistus neitseellisistä raaka-aineista edellyttää suurta energiankulutusta ja kaivostoimintaa, kun taas kierrätys vaatii vain murto-osan tästä energiasta.
Etenkin kuparin ja alumiinin kohdalla säästö on merkittävä:
Kuparin kierrätys kuluttaa jopa 85 % vähemmän energiaa kuin malmista valmistaminen.
Alumiinin kierrätys säästää jopa 95 % energiasta ja vähentää päästöjä huomattavasti.
Kun arvokkaat metallit pysyvät kierrossa, tarve uusien kaivosten avaamiselle vähenee, ympäristökuormitus pienenee ja raaka-aineet säilyvät tulevia sukupolvia varten.
Vinkkejä värimetallien tunnistukseen ja lajitteluun
Värimetallit eivät tartu magneettiin.
Kevyimmät metallit, kuten alumiini, erottuvat painoltaan selvästi raskaammista kuten kuparista ja messingistä.
Puhdas ja lajiteltu värimetalli on arvokkaampaa kuin sekalainen romu.
Pinnoitettu tai maalattu metalli voidaan usein ottaa vastaan kierrätykseen, mutta sen hinta on puhdasta materiaalia matalampi.
Teräskolmio vastaanottaa ja kierrättää kaikkia yleisimpiä värimetalleja ja maksaa materiaalista sen painon, puhtauden ja päivän hinnan mukaisen hyvityksen.