Ruostumaton teräs – teräksen kestävin muoto

Ruostumaton teräs on yksi tärkeimmistä rakennus- ja teollisuusmateriaaleista. Se tunnetaan kestävyydestään, korroosion­sietokyvystään ja monipuolisesta käytöstään – mutta myös erinomaisesta kierrätettävyydestään. Ruostumaton teräs on käytännössä ikuinen materiaali: sitä voidaan kierrättää lähes rajattomasti ilman, että sen ominaisuudet heikkenevät.

Mistä ruostumaton teräs on peräisin?

Ruostumaton teräs on terässeos, joka sisältää rautaa, hiiltä ja vähintään noin 10,5 % kromia, joka tekee teräksestä “ruostumattoman”: se muodostaa itsestään korjaantuvan passiivikalvon, joka estää korroosion ja pidentää materiaalin käyttöikää.

Seokseen lisätään usein myös:

  • Nikkeliä → parantaa korroosionkestoa ja sitkeyttä

  • Molybdeeniä → lisää kestävyyttä erityisesti happamissa ja merellisissä olosuhteissa

  • Mangaania ja typpeä → lisäävät lujuutta

Ruostumattoman teräksen valmistus alkaa rautamalmista ja seosaineista, mutta nykyään suuri osa tuotannosta pohjautuu kierrätysmateriaaliin. Tämä tekee siitä kiertotalouden kannalta erittäin tärkeän materiaalin.

Mihin ruostumatonta terästä käytetään?

Ruostumattoman teräksen vahvuus on sen monipuolisuus. Sitä käytetään lähes kaikilla toimialoilla — sekä teollisuudessa että kuluttajakohteissa. Tyypillisiä käyttökohteita ovat:

  • Rakentaminen ja arkkitehtuuri: julkisivut, kaiteet, portaat, katokset ja rakenteet

  • Teollisuus ja kemianteollisuus: säiliöt, putkistot, pumput, koneet ja laitteet

  • Keittiö- ja ravintolasektori: altaat, työtasot, keittiökoneet ja astiat

  • Vesi- ja jätevesijärjestelmät: putket ja liittimet, joissa korroosionkesto on tärkeää

  • Laivanrakennus ja meriolosuhteet: erinomainen kestävyys suolavedessä

  • Liikenne ja kuljetus: pakoputket, rungot, suojarakenteet

Ruostumattoman teräksen ominaisuuksia

  • Vetomurtolujuus 520–750 MPa

  • Tiheys 7,9 g/cm³

  • Kimmomoduuli 193 GPa

  • Poissonin kerroin 0,30

  • Kovuus (Brinell) 140–200 HB

  • Magneettisuus: useimmat laadut eivät ole magneettisia

Lämpöominaisuudet:

  • Sulamispiste: n. 1400–1450 °C

  • Lämmönjohtavuus: n. 15 W/(m·K)

  • Lämpölaajenemiskerroin: 17 µm/(m·K)

  • Lämmön- ja korroosionkesto: erinomainen

Ruostumaton teräs säilyttää lujuutensa hyvin laajalla lämpötila-alueella ja kestää kemiallista rasitusta paremmin kuin tavallinen teräs.

Ruostumattoman teräksen kierrätys

Ruostumattoman teräksen kierrätys on yksi metallien tehokkaimmista — tutkimusten mukaan jopa yli 80–90 % kerätään ja kierrätetään elinka­aren lopussa. Kierrätetty raaka-aine muodostaa merkittävän osan uuden ruostumattoman teräksen tuotannosta, vaikka tarkka osuus vaihtelee maittain ja tuotantotavasta riippuen.

Kierrätysprosessi alkaa huolellisella lajittelulla. Ruostumaton teräs erotellaan muista romulajeista, jotta sen arvokkaat seosaineet — erityisesti nikkeli ja kromi — voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Lajittelun jälkeen epäpuhtaat jakeet kulkevat murskan läpi, joka erottelee materiaalista ei-metalliset jakeet. Näin varmistetaan, että materiaali vastaa uusien tuotteiden laatuvaatimuksia.

Tämän jälkeen ruostumaton teräs sulatetaan ja valetaan uudelleen käyttökelpoisiksi raaka-aineiksi. Sulatus ei heikennä metallin ominaisuuksia, mikä tekee siitä lähes ikuisesti kierrätettävän. Koska ruostumattomassa teräksessä on runsaasti arvokkaita seosaineita, sen romuarvo on huomattava. Siksi sen erottelu tavallisesta rauta- ja sekaromusta on paitsi ympäristöteko myös taloudellisesti järkevää.

Esimerkkejä kierrätyslähteistä:

  • rakennusten purkujätteet ja kaiteet

  • teollisuuden putkistot ja säiliöt

  • ravintoloiden ja keittiöiden kalusteet

  • koneiden ja laitteiden rungot

  • meri- ja kuljetuskalusto

Ympäristöhyödyt

Ruostumattoman teräksen kierrätyksellä on merkittävä vaikutus ympäristöön ja luonnonvarojen käyttöön. Koska uusi materiaali valmistetaan suurelta osin kierrätysmetallista, tarve kaivostoiminnalle ja uusien raaka-aineiden louhinnalle vähenee huomattavasti. Tämä tarkoittaa pienempiä ympäristöhaittoja sekä luonnonvarojen säästöä.

Erityisen suuri hyöty syntyy energiankulutuksessa. Kierrätys vie keskimäärin vain murto-osan siitä energiasta, joka tarvitaan neitseellisen ruostumattoman teräksen valmistamiseen. Tämän ansiosta myös hiilidioksidipäästöt pienenevät merkittävästi. Koska materiaali säilyttää ominaisuutensa sulatuksessa, sama teräs voidaan käyttää uudelleen yhä uudestaan — periaatteessa loputtomasti.

Teräskolmion vinkki: erottele ruostumaton teräs rauta- ja sekaromusta. Hyvä keino tunnistaa ruostumaton teräs on magneettitesti: tavallinen sekarauta tarttuu magneettiin, monet ruostumattoman teräksen laadut eivät. Teräskolmio vastaanottaa ja kierrättää ruostumatonta terästä sekä kotitalouksilta että yrityksiltä. Meille voi tuoda esimerkiksi:

  • kaiteita, putkia ja julkisivulevyjä

  • teollisuuden rakenteita ja koneita

  • ammattikeittiöiden kalusteita ja työtasoja

  • meri- ja kuljetuskaluston osia

Lajiteltu ruostumaton teräs hinnoitellaan päivän hinnan mukaisesti, ja toimitamme materiaalin eteenpäin sulattamoille uusien tuotteiden raaka-aineeksi.

Edellinen
Edellinen

Teräksistä tietoa: ALUMIINI

Seuraava
Seuraava

Teräksistä tietoa: RAUTA JA HIILITERÄS